Onpa taas hauska istua konttorituoliin omaa terapiaansa varten. Kirjoittaminen, puhuminen, vaikka kuinkakin epä-älyllinen, puhdistaa ilman pääni päältä. Lukeekohan kukaan näin vieraantuneita tunnustuksia? E sanoi lukevansa. On vaikea löytää oikea ääniala, kun ei pysty kuvittelemaan lukijan kasvoja.

Mistä aloittaisin? Tyynyongelma on entisensä. Nukun joko pienen tyynyn kanssa tai ilman mitään, enkä ole tyytyväinen. Sokerina tankin pohjalla olen vilustunut. Minulla on ilmeisesti poskiontelotulehdus, joten limaa kertyy kurkkuuni, kun nukun. Se kannustaisi pitämään tyynyn, kaikesta huolimatta.

Vähän aikaa sitten havahduin siihen, että pian on kesä, ja minulla on hyvin vähän aikaa jäljellä töissä. Monet puhuvat minulle jo siihen tyyliin, kuin minä kuuluisin jo menneisyyteen. "Tuo oli ennen töissä täällä." Minua ei juurikaan oteta mukaan uusiin projekteihin, lyhisiinkään. Hassua, miten paljon tästä voi nauttia. Pian on kesä, vappu, juhannus, ja sitten minä olen vapaa.

Olen siis ollut jonkin aikaa tylsässä toimistotyössä. Olen oppinut juomaan käsittämättömiä määriä hiilihappoa ja kahvia ja tunnistamaan pomon askelten äänestä. Olen oppinut painamaan alt-tab (vaihtaa Windowsissa ikkunaa) vaistonvaraisesti, ja olen oppinut vihaamaan PowerPointia. Nyt se kaikki on niin pian ohi. Kesän jälkeen siirryn muihin hommiin, olen kyllä ollut puuhakas ja varmistanut selustani. Mutta sitä ennen pidän oikein kunnon nollausloman. Olen yrittänyt saada jonkun kaveriksi "montako yötä rannalla ja puistossa" -kisaan, mutta kilpakumppania ei oikein löydy! Halukkaat voivat ilmoittautua.

Lomailun jälkeen, jos nyt yleensä koskaan tulen takaisin rannoilta, menen uusiin hommiin joko Ranskassa tai täällä. Ranskassa. Minkälaista se oikein olisi? Olisiko se väsyttävää ja rasittavaa ja yksinäistä, vai nauttisinko siitä? Oppisinko puhumaan Pariisin metron apachien kieltä? Tuntuu aika herkulliselta. Servir la France avec honneur et fidélité, eh? Tästä tulikin mieleen, että Ranskassa on tapana ilmaista "sekä - että" kirjoittmalla "et - et". Siis sama sana kaksi kertaa. Hullua, miten sanojen toistaminen saa ihmisen kuulostamaan juhlalliselta, vaikka sitten kirjoittaisi täysin tyhmiä. Huomaan nyt, että itsekin teen samaa. Tässä aivan vähän ylempänä on parikin kohtaa, joissa toistan tarpeettomasti "et", siis "ja - ja"!

Vinkki: Duact. Duact on flunssalääke, ja se on urheilukisoissa kiellettyjen aineiden listalla. En muista onko se reseptillä, mutta hyvin se toimii joka tapauksessa. Tukkoisuus katoaa, ja sama pilleri tepsii jopa nuhan tuomaan päänsärkyyn.

Teema: Psykopaatit. Mietin, pitäisikö minun ottaa nykyisessä työssäni huima loppukiri ja esittää kunnon psykoa. Sellainen on kai nykyään muotia. Psykopaatit ovat todella kuumia. Heistä saa hyviä elokuvia, ja lapsia voi pelotella psykopaateilla. Psykopaatit tekevät parempaa bisnestä, eivät stressaannu mistään, ja he näyttelevät paremmin, jopa kirjoittavat paremmin. Luulisin, että monet maailman herkimmät rakkausrunot ovat psykopaattien kirjoittamia. He näyttelevät aikansa, mutta sitten he menevät kujalle. Ja paiskaavat näytön toimiston ikkunasta kadulle.