Olen ollut hiihtämässä ensimmäistä kertaa tänä talvena, 13 km. Tuntuupa rankalle, vaikka sen pitäisi tehdä hyvää. Luulisin, että jännitan etureisiä ihan liikaa. Hiihdän kuulemma "kuin harakka".

Mitäs muuta? Aurinko paistaa ja mieli on keväinen. Maailmassa on paljon analysoitavia asioita, mutta niin vähän aikaa analysoida! Hyvä esimerkki ongelma, josta Jurbobow puhui. Se on niin lyhyt, että jaksan selittää sen samalta istumalta.

Evoluutioteoria, jota pidetään tieteellisenä samaan tapaan kuin luonnontieteen teoriat yleensä ovat tieteellisiä, on heikkolaatuisimpia teorioita. Ensinnäkin kontrolloidut kokeet ovat mahdottomia, paitsi nyt joillain banaanikärpäsillä. Toiseksikin evoluutioteoria on oleellisesti kvalitatiivinen, ei kvantitatiivinen.

Emme voi toistaa jonkin elilölain, kuten nyt ihmisen, lajikehitystä kaikkine mutaatioineen, emme etenkään laboratorio-olosuhteissa. Emme voi laskea, minkä näköiseksi jokin eliölaji todennäköisesti mudostuu miljoonan vuoden kuluessa. Esim. sähkötekniikassa sitä vastoin voi laskea, mikä magneettikenttä mihinkin muodostuu, kun vivusta käännetään.

Evoluutioteoria on siis ei-kokeellinen ja kvalitatiivinen. Tässä mielessä se on samalla viivalla vaikkapa historian kanssa. Toisaalta kummatkin alat, evoluutiobiologia ja historia, ovat siinä mielessä tieteellisiä, että ne ovat perusteltuja uskomuksia, ja ne voidaan falsifioida (=näyttää tyhjiksi vastatodisteiden avulla). No eipä ole ilmestynyt ketään falsifioimaan evoluutioteoriaa. Johtuisikohan siitä, että järkeviä vastatodisteita ei oikeastaan ole. Se ystävälleni Jurbobowille.